Fysioterapeutin vastaanotto voi olla toisille hyvinkin tuttua, mutta toisille taas tuntematonta. Kaikille ja kaikelle on aina ensimmäinen kertansa. Siksi onkin tärkeää, että jokainen fysioterapiavastaanotto ja kohtaamistilanne on mahdollisimman avoin, rento ja turvallinen. Minulle on erittäin tärkeää, että juuri sinä koet olosi mukavaksi vastaanotollani. Tällä sivulla pyrin hiukan avaamaan, mistä fysioterapeutin vastaanotto koostuu ja mitä kaikkea siellä voi tapahtua.
Oma erikoisosaamiseni on ehdottomasti jännekipujen ja -vammojen hoidossa niin pikkusäryistä häiritseviin kipuihin ja jännerepeämiin saakka. Jännevaivoja ovat esimerkiksi akillesjänteen kipu, tenniskyynärpää sekä povlijänteiden oireet, mutta myös takareiden ja pakaran kipujen taustalla voivat olla jänneoireet. Lisäksi erilaisten polvi- sekä olkapäävaivojen kanssa teen töitä säännöllisesti ja samaten selkä- ja niskakipuja hoidan myös hyvin käytännössä päivittäin ja nämäkin ovat hyvin tuttuja. Osaamiseni on sinällään melko laaja, joten vastaanotolleni voi hakeutua muidenkin vaivojen vuoksi. Mutta nyt, fysioterapiavastaanotolle!
Fysioterapiavastaanotto – mitä siellä tapahtuu?
Yleisesti fysioterapeutin vastaanotto, etenkin siis ensimmäinen fysioterapiakäynti, alkaa alkaa haastattelulla, jossa sinun annetaan kertoa omin sanoin vaivastasi ja tähän liittyen kyselen myös tarkentavia kysymyksiä. Mitä enemmän tiedän sinun vaivastasi ja juuri sinun tilanteestasi, sitä paremmin osaan auttaa juuri sinua, enkä vastaavien vaivojen keskiarvoa. Haastattelun aikana pääset myös kysymääm etukäteiskysymyksiäsi, kertomaan omista tavoitteistasi sekä odotuksistasi ja voimme jo hahmottaa polkua fysioterapialle sen mukaan. Jatkokäynneillä jutusteluun ei mene niin paljoa aikaa (ellei ole muusta syystä tarve), vaan käydään läpi miten on mennyt, miltä mahdolliset harjoitteet on tuntuneet ja mietitään taas, miten voidaan jatkaa eteenpäin.
Haastattelun aikana pyrin muodostamaan kuvan siitä, mistä vaivassasi on kyse, minkä jälkeen sitä pyritään varmistamaan tutkimisella. Joissain tapauksissa voi olla, ettei vaivan syystä ole epäilystä, mistä hyvä esimerkki on leikkausten, murtumien tai joidenkin tapaturmien jälkeiset tilanteet. Tutkimuksessa arvioidaan tapaasi liikkua ja käyttää kehoasi, tarkkaillaan toimiiko kaikki niinkuin pitää ja sattuuko jokin liike. Tässä vaiheessa voidaan tehdä kyykkyjä, vartalon taivutuksia, käsien nostoja jne… vaivan mukaan. Lisäksi diagnoosia voidaan varmistaa erityisten testiliikkeiden avulla. Jatkokäynneillä voidaan tutkimisessa ja testauksessa tehdä samoja testejä uudelleen ja näin arvioida kehityksen astetta.
Kun vaivan syy (tai ”diagnoosi”) on selvillä tai siitä on ainakin riittävän vahva aavistus, jää jäljelle sen miettiminen, mitä sille pitäisi tehdä? Vaihtoehtoja on paljonkin, mutta tiivistetysti pyritään löytämään ne keinot, joilla arvelemme pienimmällä vaivalla saavutettavan suurimmat hyödyt. Jännekivun kohdalla tämä voisi tarkoittaa kuormituksen hallintaa ja kohdennettua harjoittelua tai leikkauksen jälkeen liikeratojen ja lihastoiminnan ylläpitämistä. Tätä voidaan tukea myös muilla toimenpiteillä tai täydentävillä harjoituksilla.
Fysioterapiavastaanotto luonani kestää tyypillisesti noin 45 minuuttia.
Mitä menetelmiä fysioterapiavastaanotto voi sisältää?
Haastattelu
Eli siis juttelu, mutta ehkä vähän enemmän. Haastattelun avulla pyrin muodostamaan mahdollisimman hyvän vaivastasi sekä siitä, miten se vaikuttaa tekemiseesi, elämääsi ja miten se käyttäytyy. Fysioterapiassa ei pitäisi olla kiinnostunut vain vaivasta – vaan myös siitä ihmisestä, kenellä vaiva on. Haastattelussa pääset kertomaan oman näkemyksesi tilanteesta ja tuomaan esiin mm. odotuksiasi ja tavoitteitasi, jotka haluat huomioitavan.
Tutkiminen
Haastattelussa muodostuu jo jonkinlainen käsitys, mistä vaivasta voi olla kyse ja tutkimisen päätavoite on pyrkiä varmistumaan siitä. Joskus tilanne voi olla selvä jo heti alkuun, kuten vaikkapa murtumien, tapaturmien tai leikkausten jälkeen, mutta ei aina. Tutkimuksen aikana tehdään erilaisia testiliikkeitä ja arvioidaan oireen käyttäytymistä niiden aikana. Lisäksi voidaan tehdä tarkempia testejä, joilla pyritään saada oire esiin tai helpottumaan.
Harjoittelu
Omasta mielestäni olennaisin osa fysioterapiaa on ohjata sinulle keinot, joilla pääset vaivaasi käsiksi itse. Tätä voidaan kutsua harjoitteluksi, mutta joskus se voi olla jotain ihan muuta, kuin puntti- tai kuminauhajumppaa. Kaiken tavoitteena on löytää ne keinot, joilla juuri sinun vaivaasi pystytään vaikuttamaan positiivisesti juuri nyt. Ohjeet voivat olla harjoittelua, rentoutusta, vahvistamista, liikkuvuusharjoittelua tai muuta, joka sopii kuhunkin tilanteeseen.
Mittaus ja testaus
Mittausta ja testausta voidaan ja kannattaa toteuttaa monella tapaa. Sopivin tapa määräytyy aina yksilöllisesti vamman, vaivan ja tavoitteiden mukaisesti. Yleensä voidaan tehdä lihasvoimaan, voimantuottoon tai liikkuvuuteen liittyviä mittauksia ja lisäksi arvioida/mitata kyselylomakkeilla esimerkiksi oireiden häiritsevyyttä, liikkumisen pelkoa, toimintakykyä tai valmiutta palata urheiluun.
Suunnittelu
Fysioterapiavastaanotto pitää aina sisällään myös jonkinlaisen suunnitelman, se voi olla pitkän aikavälin suunnitelma koko kuntoutusprojektille tai lyhyen välin suunnitelma seuraavaan käyntiin saakka. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää sinun omia tavoitteitasi (esim. 10.6. maraton) tai se voi yleisluonteisempi (esim. tenniksen peluu tai pyykkien kurkottelu kivutta). Suunnitelma on aina yksilöllinen, juuri sinulle.
Ohjaus ja neuvonta
Tietyllä tapaa ajateltuna fysioterapeutin ohjaus ja neuvonta saattavat olla koko fysioterapiakäynnin tärkein osa. Mitä paremmat tiedot ja taidot sinulla itselläsi on vaivasi suhteen sitä paremmin ymmärrät kipuja tai oireita. Tavoitteeni on, että jokainen vastaanotollani käynyt omaa käynnin jälkeen paremman käsityksen vaivastaan ja siitä mikä on ok ja mikä ei, mitä saa tehdä ja miltä jokin saa tuntua.
Manuaalinen hoito
Manuaalinen hoito tai käsittely tarkoittaa fysioterapeutin sinulle tekemää ”hoitoa”, esimerkiksi hieronta tai nivelten käsittely. Tähän aiheeseen liittyy paljon väittämiä ja uskomuksia, mutta lopulta vaikutusmekanismit ovat melko epäspesifejä. Manuaalisista hoidoista voi olla hyötyä, mutta läheskään kaikkiin tapauksiin niistä ei ole apua, vaan aika kannattaa käyttää tehokkaammin.
Tukitoimet ja teippaus
Fysioterapiavastaanotto voi pitää sisällään myös teippauksia ja muita tukitoimia, kuten vaikka ortoosien (eli tukien) sovitusta ja näihin liittyvää neuvontaa. Tyypillisiä esimerkkejä voivat olla vaikkapa polvituen tai akillesjännerepeämän jälkeisen tuen säätäminen ja erilaiset teippaukset, joilla voidaan yrittää lyhyeksi aikaa vaikkapa tukea jotakin aluetta, kuten nilkkaa.
Seuranta
Prosessin alun jälkeen kiinnostaa se, mitä ollaan saatu aikaan ja minkälaisella polulla me kuljemme. Seuranta on juuri tätä – eli seuraavalla käynnillä vaihdetaan kuulumisia ja käydään läpi, minkälaista edistystä on saatu aikaan. Tähän pyritään mm. keskustelun, erilaisten arviointien kuten kipu-, voima- tai toiminnallisten mittausten avulla ja joskus kyselylomakkein.