Lokakuussa vietetään aina selkäviikkoa sekä Kansainvälistä Selkäpäivää. Tempauksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta selkäkivuista sekä kannustaa terveellisiin elämäntapoihin, jotka myös tukevat selän terveyttä. Tämän kunniaksi keräsin blogiin kymmenen faktaa tai mielenkiintoista pointtia selkäkivusta, jotka voivat tulla monelle yllätyksenä.
Fysioterapeuttina, näiden asioiden oivaltaminen on auttanut ainakin omaa työskentelyäni alaselkäkivun hoidon parissa, joten toivottavasti niistä on apua muillekin. Selkäkipu on varsin moninainen ilmiö ja siihen liittyy monia uskomuksia sekä jopa pelkojakin mm. tilanteen vaarallisuudesta ja pysyvyydestä – asian laita ei onneksi ole kovinkaan usein näin synkkä.
- Selkäkipu on yleistä eikä se aina ole merkki siitä, että jotain on rikki.
Valtaosa alaselkäkivusta on vaaratonta ns. epäspesifiä alaselkäkipua, jolloin sille ei voida tarkoissakaan tutkimuksissa osoittaa mitään kudosperäistä vauriota syyksi. Selkäkipu voi tuntua voimakkaalta ja olla erittäin häiritsevää, mutta silti samaan aikaan vaaratonta ja mennä ohi.
- Röntgen- tai magneettikuviin ei ole kiire ja useinkaan niitä ei tarvita.
Liian aikaisesta tai “turhasta” kuvantamisesta voi olla jopa haittaa, koska kuvista saattaa löytyä harmittomia kulumia tai muita muutoksia, jotka ovat kuitenkin vaarattomia eivätkä liity itse kipuun. Pahimmillaan nämä löydökset voivat lisätä potilaan huolta ja johtaa tarpeettomiinkin sairaslomiin, lääkekuureihin ja jopa operaatioihin?
- Selkäkipu on yleisin toimintakyvyn heikkenemisen syy maailmassa.
Global Burden of Disease -tutkimukset ovat havainneet vuosi toisensa jälkeen selkäkivun olevan suurin ja merkittävin toimintakykyyn vaikuttava “sairaus” maailmassa. Alleviivaa sitä, kuinka yleinen vaiva on ja selkäkipuinen tuskin on yksin!
- Selän rakenteesta huomaa, että se on suunniteltu liikkumaan eikä ole olemassa yhtä oikeaa asentoa tai tapaa liikkua.
Huono ryhti tai väärät istuma-asennot eivät siis useinkaan ole selkäkivun syy. Päinvastoin voi olla, että selkäkipuiset voisivat hyötyä rohkeudesta liikuttaa selkää monipuolisemmin, mutta toki aina välillä voi olla liikkeitä, joita voi olla hetkellisesti hyvä tehdä vähemmän – ei kuitenkaan pysyvästi.
- Selkäkipu voi uusiutua tai voimistua, mutta se ei tarkoita pahenemista.
Selkäkipu on valitettavan yleistä ja usein se voi myös uusiutua tai kivun voimakkuus voi vaihdella. Kivun hetkellinen tai pidempikin paheneminen eivät kuitenkaan tarkoita, että selkäkipu olisi etenevä sairaus, joka nyt harppasi vaarallisempaan suuntaan.
- Selkäkipu ei parane lepäämällä eikä kirurgin juttusille ole kiire.
Levolla on jopa havaittu olevan haitallisia vaikutuksia selkäkivun paranemiseen! Joissain tilanteissa ortopedilta kannattaa käydä kysymässä varmistusta, mutta selkäkivun yleisyyteen nähden leikkauksia tarvitaan vain harvoin ja valituissa tapauksissa.
- Selkä kaipaa liikettä ja liike tekee selälle hyvää, mutta jostain syystä usein liikkumista pelätään.
Selän vahvistaminen ja liikunta on yleensä turvallista ja tätä suositellaankin tehtäväksi osana selkäkivun hyvää hoitoa. Selän vahvistaminen ja liikuttelu on yleensä turvallista ja välttäminen taas puolestaan voi häiritä ja hidastaa paranemisa.
- Mieliala ja stressi vaikuttavat kivun kokemukseen ja voivat vaikuttaa toipumiseen.
Vaikka kipu voi tuntua selässä, mielialalla voi olla toipumista tukevia tai heikentäviä vaikutuksia. On myös esitetty näkemyksiä, että pitkittyneen alaselkäkivun hoitoon tulisi aina pyrkiä yhdistämään mielialan ja stressin hallintaa, mikäli nämä esiintyvät yhdessä alaselkäkivun kanssa.
- Uni ja palautuminen ovat selän ystäviä.
Selkäkipuun voi liittyä stressiä ja ylikuormittuneisuutta, jolloin unella, sen määrällä ja laadulla voi olla paikkansa osana kokonaisvaltaista selkäkivun hoitoa. Ei kannata siis jättää unta huomiotta, jos haluaa päästä eroon selkäkivusta.
- Kulttuuri ja uskomukset voivat vaikuttaa siihen, miten kipu koetaan.
Uskomukset selän heikkoudesta tai vaarallisista liikkeistä voivat heikentää ennustetta selkäkivun paranemisesta. Lisäksi selkäkipu voidaan myös nähdä erilaisissa kulttuureissa eri tavalla.
Lähteet
Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. uomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025.
Maher, C., Underwood, M., & Buchbinder, R. (2017). Non-specific low back pain. The Lancet, 389(10070), 736-747.
O’Sullivan, P. B., Caneiro, J. P., O’Keeffe, M., Smith, A., Dankaerts, W., Fersum, K., & O’Sullivan, K. (2018). Cognitive functional therapy: an integrated behavioral approach for the targeted management of disabling low back pain. Physical therapy, 98(5), 408-423.