Periaatteessa tähän kysymykseen, joka usein vastaanotollakin kysytään, voidaan vastata kyllä ja ei. “Oikea” vastaus riippuu hieman siitä, miten asiaa haluaa tarkastella. Yleinen näkemys nykypäivänä on joka tapauksessa melko kielteinen kortisonin käytöstä jännealueilla ja siihen löytyy kyllä ihan hyvät perusteetkin.
Mistä jännekivuissa on kyse?
Jännekipujen hoidossa pitäisi ensimmäisenä lähteä liikkeelle siitä, minkälaisesta vaivasta on kyse? Jännekipu on lähtökohtaisesti rasituksensietokyvyn häiriintyminen ja “rasitusvamma”, jossa jänne ei enää siedä kipeytymättä sitä kuormaa ja niitä tehtäviä, joita varten se on olemassa.
Fysioterapian tai jännekipujen hoidon tavoitteena tulisi olla toiminta- ja liikuntakyvyn sekä urheiluun paluun mahdollistaminen juuri rasituksen sietokykyä kasvattamalla. Kortisoni ei varsinaisesti vastaa tähän haasteeseen lainkaan vaan ehkä jopa haittaa näiden tavoitteiden täyttymistä. Harjoittelu taas kyllä lisää jänteen kapasiteettia sietää rasitusta.
Mitä jänteet ja kortisoni ovat?
Jänteet ovat pääosin kollageenista muodostuvia sidekudoksia, joiden tehtävä on liittää luu ja lihas toisiinsa ja mahdollistaa voimien välittyminen näiden välillä. Kortisoni (eli glukokortikoidi) puolestaan on kehon itsestäänkin tuottaman kortisolin kaltainen hormoni ja myös steroidi, jolla voimakas tulehdusta lievittävä vaikutus.
Jos jännekivuissa olisi kyse puhtaasti ja pelkästään tulehduksista, niin kortisonin käyttö voisi kuulostaa äkkiseltään jopa fiksulta ajatukselta. Mutta! Koska jännekivuissa ei ole kyse selkeistä tulehdustiloista, ei kortisonillakaan ole juuri kohdetta, johon se voisi vaikuttaa. Tosin on havaittu, että lyhyellä aikavälillä kortisoni saattaa jonkin verran vähentää kipua.
Onko kortisonin käyttöä tutkittu?
On, paljonkin.
Tästä saadaankin aasinsilta toiseen kortisonin käyttöä vastaan puhuvaan seikkaan – sen vaikutuksesta itse jännekudokseen. Kortisonilla on nimittäin havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia jänteet muodostavaan kollageeniin. Pahimillaan kortisoni voi haurastuttaa jännekudosta häiritsemällä tuon kollageenin uudistumista ja heikentämällä sen rakennetta.
Tämä jänteen rakennepalikoita heikentävä vaikutus yhdistettynä jänteiden voimia välittävään tehtävään ei välttämättä kuulosta kovinkaan hyvältä yhtälöltä. Tutkimustulokset ovatkin johtaneet niin suomalaisissa Käypä hoito -suosituksissa kuin useissa kansainvälisissä artikkeleissa sekä yhteenvedoissa suosituksiin välttää kortisonin käyttöä jännevaivojen hoidossa.
Eli kyllä vai ei kortisonia jännekivun hoidossa?
Lyhyt vastaus vastaus kysymykseen kortisonista ja jännekivuista on siis että lyhyellä aikavälillä kortisoni saattaa hiukan helpottaa kipuja, mutta vähänkään pidempään seuratessa sillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia jänteeseen ja toipumiseen. Tästä syystä nykytiedon valossa kortisonia ei voida suositella jännekipujen hoitomuodoksi, vaan ensisijainen hoito olisi fysioterapeutin suunnittelema tai muutoin järkevästi ohjelmoitu kuormituksen hallinta ja harjoittelu.
Lähteet:
- Dean, B. J. F., & Carr, A. J. (2016). The effects of glucocorticoid on tendon and tendon derived cells. Metabolic Influences on Risk for Tendon Disorders, 239-246.
- Kearney, R. S., Parsons, N., Metcalfe, D., & Costa, M. L. (2015). Injection therapies for Achilles tendinopathy. Cochrane Database of Systematic Reviews, (5).
- Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024.