… tai sitten jotain ihan muuta? Jos olet kärsinyt jänteen kivusta ja käynyt näyttämässä sitä lääkärille saattaa päässäsi pyöriä paljon erilaisia termejä vailla varsinaista selitystä. Mikä on tendinoosi? Tai mikä ihmeen tendiniitti? Onko tämä nyt tulehdus vai ei? Miten jännekipu eroaa tästä kaikesta? Näihin termeihin sukelletaan tässä kirjoituksessa.
Tendinopatia, eli jännekipu
Tendinopatia on hieno termi jännekivulle ja se tarkoittaakin suoraan suomennettuna juuri sitä, jännekipua. Jännekipujen nimeämisestä on käyty vilkastakin keskustelua kuluneiden vuosien aikana ja yksi jos toinenkin termi on saanut siitä osansa. Lyhykäisyydessään nykyään kannustetaan puhumaan jännekivusta ja välttämään muita leimaavampia termejä – tästä lisää ohessa!
Tendiniitti tai jänteen tulehdus
Näistä termeistä tendiniitti ja jännetulehdus tarkoittavat samaa asiaa, eikä niiden käyttöä enää oikeastaan suositella epäselvyyden välttämiseksi. Jännekivuissa kun harvoin on kyse hoitoa vaativista tulehduksista vaan vaivan taustalla on usein monimutkaisemmat tekijät.
Plus, jos mietitään jännekipujen hoitoa, niin tulehdusten hoito on lepo ja tulehduskipulääkkeet, joilla on havaittu vain hetkellinen vaikutus jännekipuihin. Sen sijaan jännekipujen hoito vaatii usein aktiivisempaa otetta ja oikein suunniteltua harjoittelua.
Mitä on jänteen tendinoosi?
Tendinoosi on päätynyt tendiniitin kanssa hyvin samanlaiseen asemaan ja senkin käyttöä suositellaan nykytiedon valossa välttämään. Tendinoosi tarkoittaa jänteen rappeuma-tyyppisiä muutoksia tai pieniä vaurioita, joita toki kipeässä jänteessä voi olla, muttei aina. Tendinoosi ei myöskään ole vaarallista, eikä sen vuoksi pidä pelätä jänteen repeämistä.
Jänteen tendinoosia voidaan kuvata jänteen rakenteen epäorganisoitumisena, sillä normaalisti jänne on hyvin tiiviisti ja samaan suuntaan järjestäytynyttä sidekudosta, mutta tendinoottisen jänteen “ulkonäkö” on epämääräisempää ja sidekudos ei ole niin sanotusti yhtä nätisti riviin järjestäytynyttä. Näitä jänteen rakenteen epämääräisyyksiä voi olla ja usein onkin myös täysin kivuttomissa jänteissäkin. Eli jälleen voidaan kysyä, miksi pitää “diagnoosina” jotain sellaista, millä ei välttämättä ole mitään yhteyttä kipuun?
No, miksi jänteet kipeytyvät?
Kuten jo aiemmin sivusin, mekanismit voivat olla moninaisia. Jänteen kipeytymisen syyn rajaaminen vain yhteen muutokseen saatikka toiminnalliseen tai anatomiseen tekijään ei oikeastaan ole mahdollista. Tendiniitti ja tendinoosi viittaavat enemmän rakenteellisesti havaittaviin poikkeamiin eivätkä ne suoraan ota kantaa siihen, onko jänne kipeä vai ei.
Monesti jänteen kipeytymiseen liittyy niin rasitushäiriö kuin jänteen palautumisen häiriintyminen yhdistettynä sopivaan määrään tendinoosia ja tendiniittiä. Lisäksi jänteeseen kohdistuva kompressio sekä venymä, perussairaudet, perimä ja verisuonten sekä hermoston mahdolliset muutokset ovat työntäneet lusikkansa tähän soppaan.
Jännekivuista on on hyvä muistaa, että vaikka ne ovat inhottavia ja etenkin liikuntakykyä häiritseviä, ne eivät ole kuitenkaan vaarallisia. Jännekipu ei ole repeämän esiaste! Ja toisin kuin tulehdusten, repeämien ja rappeumien osalta – jännekivun oikeaa hoitoa on harjoittelu! Ei lepo ja lääkkeet, kuten tulehduksissa ja rappeumissa.
Lähteet:
- Ackermann, P. W., Alim, M. A., Pejler, G., & Peterson, M. (2023). Tendon pain–what are the mechanisms behind it?. Scandinavian Journal of Pain, 23(1), 14-24.
- Millar, N. L., Silbernagel, K. G., Thorborg, K., Kirwan, P. D., Galatz, L. M., Abrams, G. D., … & Rodeo, S. A. (2021). Tendinopathy. Nature reviews Disease primers, 7(1), 1.
- Scott, A., Squier, K., Alfredson, H., Bahr, R., Cook, J. L., Coombes, B., … & Zwerver, J. (2020). Icon 2019: international scientific tendinopathy symposium consensus: clinical terminology. British journal of sports medicine, 54(5), 260-262.
- Wasker, S. V. Z., Challoumas, D., Weng, W., Murrell, G. A., & Millar, N. L. (2023). Is neurogenic inflammation involved in tendinopathy? A systematic review. BMJ open sport & exercise medicine, 9(1), e001494.