Akillesjännerepeämät ovat varsin harmillisia vaivoja ja niiden kuntoutus sekä tulevaisuuden näkymät saattavat huolestuttaa. Kuntoutukseen liittyy monesti paljon kysymyksiä. Kauanko tähän menee? Mitä uskallan tehdä? Tuleeko tämä kuntoon? Pääsenkö vielä pelaamaan?
Blogissa olen käsitellyt akillesjännerepeämiä aiemmin esimerkiksi siltä kantilta, että pitääkö akillesjännerepeämä leikata vai voiko sen hoitaa ei-operatiivisesti? Tuon tekstin löydät täältä, mutta spoilataan nyt sen verran, että nykytiedon mukaan akillesjänteen repeämä voidaan hoitaa ilman leikkausta ja siitä on paljon hyviä kokemuksia.
Kuntoutus voidaan jakaa vaiheisiin
Kuntoutus voidaan jakaa sekä leikkaus- että ei-operatiivisessa hoidossa kahteen pääosaan, ortoosihoitoon ja kuntoutusvaiheeseen. Niin ei-operatiivisessa kuin operatiivisen hoidon jälkeisessä kuntoutuksessa on toki useita eri nyansseja, mutta pääasiassa vaiheet on helppo jakaa aikaan ortoosin (ja kipsin) kanssa ja elämään sen jälkeen. Aikataulut voivat hiukan poiketa toisistaan, operaation jälkeen kuntoutuksen alkuvaiheen tapahtuessa hiukan nopeammin.
Akillesrepeämän kipsaus ja ortoosihoito
Huolimatta siitä, leikattiinko akillesjännerepeämä vai ei, se pääsääntöisesti kipsataan hoidon ensimmäisiksi viikoiksi. Tyypillisesti parin viikon jälkeen kipsi vaihdetaan laskettelukenkää muistuttavaan ortoosiin, jota pidetään yleensä 4-6 viikkoa vammasta, hoitolinjasta (leikkaus vai ei) ja hoitoyksikön/lääkärin ohjeista riippuen.
Jo ortoosihoidon aikana on tärkeää, että akillesjännettä ryhdytään kontrolloidusti kuormittamaan ja yleensä tämä toteutuukin kävelyn sallimisen ja kevyiden harjoitusten merkeissä. Jalan liikuttelua ja kevyttä pohkeen “aktivointia” voidaan yleensä aloitella noin parin viikon jälkeen vammasta. Fysioterapeutti osaa tulkita hoito-ohjeistusta ja suunnitella kuntoutuksen sen mukaan välttäen turhia riskejä.
Ortoosihoidon edetessä nilkkaan tyypillisesti sallitaan pieni asteittain kasvava liike, jos käytössä on uudentyylinen nivelellinen ortoosi (esim. VACOped). Mikäli nivelellistä ortoosia ei ole, voidaan käyttää kantakiilallista ortoosia, jossa kiilan kulmaa pienennetään parin viikon välein. Myöskin harjoituksia voidaan tilanteen mukaan muokata ortoosihoidon edetessä.
Akillesjänteen repeämän harjoittelu ortoosin jälkeen
Kun vammasta on kulunut 6-10 viikkoa (yleensä 6 viikkoa operaation jälkeen tai 8 viikkoa ei-operatiivisella linjalla) voidaan ortoosihoito lopettaa, sillä jänne on parantunut riittävästi kestääkseen arkirasituksen ilman ortoosia. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää osata noudattaa riittävää varovaisuutta, sillä suurin osa uudelleenrepeämistä sattuu juuri ensimmäisen kuukauden sisään ortoosihoidon päättymisestä. Toisaalta, samaan aikaan on tärkeä aloittaa myös pohkeen ja akillesjänteen vahvistava harjoittelu.
Vahvistavassa harjoittelussa ensisijaisen tärkeässä roolissa on pohkeen voiman palauttaminen ja sitä kannattaa treenata ahkerasti, mutta järkevästi. Lisäksi on hyvä käyttää erilaisia harjoituksia pohkeen vahvistamiseksi eri nivelkulmilla ja alkuasennoissa, jotta voima saadaan palautettua mahdollisimman hyvin.
Vaikka akillesjänne voi tuntua repeämän jälkeen jäykältä ja tiukalta, on äärettömän tärkeää, ettei paranevaa jännettä venytellä, ellei siihen ole painavaa syytä! Paranemisvaiheessa jänteen rakenne on vasta korjaantumassa ja venyttäminen voi pidentää jännettä liiaksi ja hidastaa paranemista.
Urheiluun paluu akillesjänteen repeämän jälkeen?
Yleensä liikuntaan ja urheiluun paluu onnistuu sekä operatiivisen että ei-operatiivisen hoitolinjan jälkeen. Kaikki eivät kuitenkaan pääse takaisin samalle tasolle ja aina jollain vamman paranemiseen liittyy niin suuria haasteita, ettei samaan lajiin paluu välttämättä onnistu.
Kuitenkin karkeasti voidaan sanoa, että vaikka moni kokee haasteita esim. voimantuotossa vamman jälkeen, noin 80-90% palaa takaisin urheiluun. Keskimäärin juokseminen onnistuu noin 5-6 kuukautta vammasta ja suunanmuutoslajeihin päästään takaisin 6-9 kuukautta vammasta. Joskus toki aikaa voi mennä pidempäänkin.
Lopuksi
Muista, että jokaisen kuntoutuspolku on aina yksilöllinen. Nämä ovat yleisiä suuntaviivoja, mutta parhaan ja turvallisimman lopputuloksen takaat noudattamalla oman lääkärisi ja fysioterapeuttisi ohjeita. Kärsivällisellä ja johdonmukaisella työllä paluu aktiiviseen elämään on täysin mahdollista.
Lähteet:
- Marrone, W., Andrews, R., Reynolds, A., Vignona, P., Patel, S., & O’Malley, M. (2024). Rehabilitation and Return to Sports after Achilles Tendon Repair. International Journal of Sports Physical Therapy, 19(9), 1152.
- Reito, A., Logren, H. L., Ahonen, K., Nurmi, H., & Paloneva, J. (2018). Risk factors for failed nonoperative treatment and rerupture in acute Achilles tendon rupture. Foot & ankle international, 39(6), 694-703.
- Utashima, D., Matsumura, N., Suzuki, T., Iwamoto, T., Ogawa, K., Park, D., … & Seo, S. G. (2020). Treatment of acute Achilles tendon rupture. Clinics in orthopedic surgery, 12(1), 1-8.
- Zellers, J. A., Christensen, M., Kjær, I. L., Rathleff, M. S., & Silbernagel, K. G. (2019). Defining components of early functional rehabilitation for acute Achilles tendon rupture: a systematic review. Orthopaedic Journal of Sports Medicine, 7(11), 2325967119884071.