Akillesjänteen repeämä – leikkaus vai ei?

Yrität ponnistaa eteenpäin tai vaihtaa suuntaa ja jalasta kuulu poks! Ensimmäiset fiilikset on usein “mitä kävi?”, “kuka potkaisi minua?” tai jos osaa yhdistää pisteet toisiinsa “voi ei!”. Akillesjännehän se siellä poksahti ja seurauksena on akillesjänteen repeämä.

Seuraavaksi suunta on monesti lääkäriin, jossa aloitetaan hoito. Ensimmäisenä valintana onkin, hoidetaanko vamma leikkaamalla vai ilman? Tässä kirjoituksessa perehdytään tähän ensimmäiseksi tehtävään valintaan ja käyn lisäksi lyhyesti läpi sitä, mitä fysioterapiassa tehdään kuntoutuksen alkuvaiheessa.

Akillesjänteen repeämän hoitovaihtoehdot

Akillesjänteen repeämä voidaan hoitaa joko avoleikkauksella, ihonalaisella, minimaalisesti invansiivisella leikkauksella tai ei-operatiivisesti pelkällä ortoosihoidolla. “Minimaalisesti invansiivinen” leikkaus tarkoittaa leikkausta, jossa ihoon tehdään vain pieni viilto tai useampi pieni viilto. Ei-operatiivinen ortoosihoito taas tarkoittaa suomeksi hoitoa ilman leikkausta. Tällöin jalka asetetaan laskettelumonoa muistuttavaan ortoosiin, eli tukeen. Joskus tosin jalka voidaan jopa kipsata parin ensimmäisen viikon ajaksi.

Käytännössä tavoite sekä operatiivisessa ja ei-operatiivisessa hoidossa on sama. Revennyt akillesjänne pyritään saada arpeutumaan ehjäksi. Leikkauksessa tämä tapahtuu ompelemalla jänteen päät yhteen ja ei-operatiivisessa ortoosihoidossa jalka taasen asetellaan asentoon, jossa akillesjänteen repeämässä irtautuneet jänteiden päät ovat mahdollisimman lähellä toisiaan.

Pitääkö akillesjänteen repeämä leikata?

Lyhyt vastaus kuuluu, että ei pidä, mutta se voidaan leikata. Jatkokysymykseksi saan yleensä sen, että kannattaako akillesrepeämä leikata? Tähän vastaus onkin hiukan monimutkaisempi ja vastaus vähän riippuu.

Tarkka hoidon lopputulos tai “oikea” hoitomuoto voi olla vaikea ennustaa. Kuitenkin esimerkiksi repeämästä kulunut aika, perussairaudet, ikä ja harrastukset voivat kallistaa hoitolinjan valintaa jompaan kumpaan suuntaan. Aika ajoin myös törmää myös siihen, että jänteen päiden etäisyys toisistaan saattaisi olla ennustava tekijä ei-operatiivisen hoidon onnistumiselle.

Akillesjänteen repeämän hoito voidaan vähän mutkia suoristaen summata siten, että valittavana kaksi on käytännössä yhtä hyvää hoitovaihtoehtoa (leikkaus tai ei). Hoidon tuloksellisuutta ollaan mitattu esimerkiksi uudelleen repeämien riskin, lihasvoiman palautumisen sekä potilaiden tyytyväisyyden kautta.

Esimerkiksi tuoreessa, suuressa norjalaisessa tutkimuksessa, joka käsitti yli 500 potilasta, ei havaittu eroa leikkauksen ja ei-operatiivisen kuntoutuksen välillä (Myhrvold ym. 2022). Aikaisemmin on ajateltu, että ei operatiivisesti hoidetut akillesjänteet repeävät helpommin uudelleen, mutta nykyisten kuntoutusprotokollien avulla eroa ollaan saatu merkittävästi tasattua ja enää se ei ole kovinkaan suuri. Keskimäärin voidaan summata, että leikatuissa akillesjänteissä tulee muita komplikaatioita enemmän kuin leikkaamattomissa (osaksi leikkauksesta johtuen) ja taasen leikkaamattomissa akillesjänteissä on hyvin lievästi kohonnut riski uudelle repeämälle. Riski on kuitenkin vain noin 1,6% suurempi (Ochen ym. 2019). Akillesjänteen repeämän hoito ilman leikkausta on siis täysin mahdollista ja itseasiassa hyvä vaihtoehto!

 Mitä leikkauksen tai repeämän jälkeen tapahtuu?

Kuntoutusta tietysti! Itse pyrin käymään mahdollisimman tarkkaan läpi kuntoutuksen steppejä ja mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Omasta mielestäni se, mitä enemmän potilas itse ymmärtää ja tietää kuntoutuksestaan, niin sitä parempi lopputuloksesta monesti tulee.

Yleensä ensimmäiset askeleet kuntoutuksessa ovat lähes identtisiä leikkauksen ja ei-operatiivisen hoidon osalta. Nykymuodossaan yleensä aina jalalla saa astua täydellä painolla heti, jos vain pystyy ja keppejä käytetään apuna tarvittaessa. Jalka pidetään aluksi kuukenkää muistuttavassa ortoosissa ojentuneessa asennossa ja jänteen venytystä on tärkeä välttää. Jalkaa saa yleensä kuitenkin vähän liikutella, mutta suoraa kulmaa (90°) ei saa ylittää ja staattisia lihassupistuksia voi tehdä.

Oma ammatillinen mielenkiintoni kohdistuu paljonkin juuri akillesjänteen repeämien kuntoutukseen, josta kirjoitan myös gradua. Jos haluat tulla luokseni kuntouttamaan omaa akillesjännettäsi (tai muuta vaivaa) voit varata ajan täältä: Ajanvaraukseen. Lisäksi olen kirjoittanut näille sivuille pienen esittelyn itsestäni, jonka löydät täältä: Esittelyyn.