Jos jännekipu vaivaa ja mietit mitä sille voi tehdä, kannattaa lukea eteenpäin. Jännekipu on nimensä mukaan kipua, joka tuntuu jänteessä. Välillä siitä puhutaan tendinopatiana, toisinaan tendiniittinä ja ajoittain tendinoosina. Onko tällä merkitystä hoidon kannalta? On ja ei. Tendiniittiä ja tendinoosia pyritään nykyään termeinä välttämään, koska ne viittaavat vaivan mekanismiin, jota ei välttämättä pystytä kuitenkaan tunnistamaan. On siis turvallisempaa puhua puhu tendinopatiasta, joka tylsästi tarkoittaa “jännekipua”.
käytettäväksi muiden nimitysten sijaan.
Jännekipuja voi esiintyä missä tahansa jänteessä, mutta yleisimpiä ovat akillesjännekipu, pakaran kipeytyminen, polvijänteen kipu (eli hyppääjän polvi) ja esimerkiksi tenniskyynärpää tai takareiden jänteet voivat kipeytyä ja omalla tavallaan myös plantaarifaskiittia voidaan ajatella jännekipuna. Hoidan vastaanotollani paljon kipeitä jänteitä ja käyn tässä läpi niitä pääpiirteitä, joita hoitamisessa ja kuntoutuksessa olisi hyvä huomioida.
Tässä kirjoituksen alkuvaiheessa pitää muistaa mainita, että jokainen jännekipu on yksilöllistä (oli kyseessä mikä tahansa jänne). Tämän takia tiettyjen yleisperiaatteiden jälkeen tarkat hoitotoimet voivat poiketa paljonkin tapauksesta toiseen. Erilaiset jännekivut voivat vaivata hyvin erilaisia henkilöitä, jolloin on luonnollista, etteivät tarvitse tai kaikille ei riitä samanlainen kuntoutus. Esimerkiksi 30-vuotiaan aktiivisen maratoonarin akillesjänteen vaatimukset ovat erilaisia, kuin maksimissaan golfia pelaavan eläkevuosistaan nauttivan henkilön.
Kuormituksen hallinta jännekivussa
Tyypillisesti jännekipu vaatii taustalleen jonkinlaisen “kuormitushäiriön”, joka tyypillisesti on äkisti muuttunut tai kohonnut kuormitus. Esimerkkejä voivat olla vaikkapa juoksun lisääntyminen tai aloittaminen keväällä tai uinnin vaihto jalkapalloon. On myös mahdollista, että taustalla on hiljalleen kuormituksen puutteesta ärsyyntynyt jänne. Vähän oikaisten voidaankin sanoa, että jännekivussa on kyse rasituksen sietokyvyn ongelmasta, mutta pitääkö kipeää jännettä lepuuttaa? Vastaus riippuu siitä, kuinka ärtynyt tilanne on. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että liikuntaa ei ole pakko lopettaa, mutta sen aiheuttamaa ärsytyksen määrää pitää yrittää hallita. Kipu ei saa provosoitua liikaa, mutta pienestä tuntemuksesta ei täydy kokonaan lopettaa. Fysioterapiakäynnillä tämä kannattaa käydä tarkkaan läpi!
Jännekipu ja harjoitukset
Jännekivun hoidossa etenkin fysioterapiassa harjoittelu on suosituin ja käytetyin työkalu. Osakseen tämä johtuu fysioterapeutin käytössä olevista työvälineistä, mutta myös siitä, että näyttö harjoittelun tehosta etenkin suhteessa kustannuksiin ja haittoihin on melko hyvää sen puolesta, että se auttaa. Harjoitteluun on olemassa monia erilaisia mahdollisuuksia ja yleensä kuntoutuksessa yhdistellään useampia harjoitustyylejä.
Harjoittelu kannattaa toteuttaa porrastetusti ja aloittaa yleensä melko pian, kun tuntemuksia ilmenee säännöllisemmin. Harjoittelun sivulla lihas ja jännekin saattavat vahvistua, mutta tavoitteena näitäkin enemmän vaikuttaa jänteen kykyyn sietää rasitusta. Porrastetusti etenevä harjoittelu tähtää siihen, että vaatimustaso nousee koko ajan kohti urheilullisia ja liikunnallisia tavoitteita.
Entäs muut hoidot ja tuet?
Jännekipu on siis pohjimmiltaan tavalla tai toisella rasituksen sietokyvyn ongelma, joten lienee melko luonnollista, että siihen ei suoraan pystytä hieronnalla tai millään laitehoidolla merkittävästi vaikuttamaan. Joskus kuitenkin kipuun (joka on enemmänkin oire, kuin syy) voidaan saada helpotusta esimerkiksi hieronnalla, mutta selkeää tai merkittävää apua siitä tuskin on. Lisäksi laitehoidoista esimerkiksi paineaaltoterapia (shockwave therapy) voi toisinaan auttaa, jos tuntuu, ettei muuten päästä alkuun.
Jännekipuihin tapaa myös hyvin usein suositeltavan erilaisia tukia. Esimerkiksi tenniskyynärpäätuet, polvipannat ja lämmittävät tuet ovat suosittuja, mutta saattavat yleisellä tasolla hyödyttää enemmän niiden myyjää kuin käyttäjää, vaikka joskus apua voivatkin tarjota. Kuitenkin tietyissä tapauksissa, kuten joissain akillesjänteen kivuissa, esimerkiksi kantakorotuksista voi olla apua, joten tuet on hyvä pitää siltikin mielessä yhtenä vaihtoehtona.
Informaatio ja neuvonta osana kuntoutusta
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä tässä kirjoituksessa listaan sen, mitä koko kirjoitus itseasiassa onkin ollut – eli informaatiota ja tiedon jakamista! Jännekipu voi olla huolestuttavaa ja sen ympärillä päässä pyöriä paljon kysymyksiä. Esimerkiksi moni miettii saako liikuntaa jatkaa (yleensä saa), pitääkö olla huolissaan jos jänne on turvonnut tai puristaessa/painaessa kipeä (ei pidä) tai voiko jänne katketa, koska se on tullut kipeäksi (ei ole todennäköistä). Näihin ja muihinkin kysymyksiin vastausten saaminen on monesti myös tärkeää ja taustalla on ajatus siitä, että mitä enemmän tiedät vaivastasi tise, sen paremmin tulet sen kanssa toimeen.
